Kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksesta

Miksi eläkejärjestelmää uudistetaan?

Suomen väestö vanhenee ja ihmisten elinikä pitenee. Tämän myötä huoltosuhde heikkenee, koska työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa suhteessa työikäiseen väestöön.

Uudistuksella pyritään huolehtimaan työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta sekä riittävän eläketurvan ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamisesta.

Jos työurat eivät pitene

  • eläkkeet jäävät pieniksi
  • työssäkäyvän väestön osuus pienenee entisestään
  • työeläkemaksuja täytyy korottaa.
Keitä muutokset koskevat?

Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset
koskevat eläkeiän osalta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Eläkekarttumien osalta uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä.

Keitä muutokset eivät koske?

Jos olet jo eläkkeellä tai jäämässä eläkkeelle ennen vuotta 2017, uudistus ei vaikuta sinun eläkkeisiisi mitenkään.

Jos olet syntynyt vuonna 1954 tai sitä aiemmin, uudistus ei vaikuta eläkeikääsi, mutta eläkkeiden karttuminen siis muuttuu vuodesta 2017 lähtien tekemästäsi ansiotyöstä.

Miten uudistus etenee ja milloin se tulee voimaan?

Eduskunta sai alkusyksyllä 2015 hallituksen esityksen eläkelakien uudistamisesta. Eduskunta hyväksyi esityksen toisessa käsittelyssään 20.11.2015. Laki vahvistetaan alkuvuonna 2016 ja se tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Eläkeikä alkaa nousta 1955 ja sen jälkeen syntyneillä eli käytännössä vuonna 2018.

Miten eläkeikä muuttuu?

Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan vuoden 2017 jälkeen siten, että vuonna 1955 syntyneistä alkaen ikäraja nousee 3 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Ensimmäisenä täysi 65 vuoden ikäraja koskee siis vuonna 1962 syntyneitä. Vuonna 1962-64 syntyneillä eläkeiän alaraja on 65. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen yläikäraja kytketään vanhuuseläkkeen alaikärajaan siten, että näiden ikärajojen ero säilyy 5 vuotena. Esimerkiksi kun alaraja on 65 vuotta, yläraja on 70.

Miksi eläkeikää nostetaan?

Suomalaiset elävät entistä pidempään. Siksi myös työurien on pidennyttävä, jotta
eläketurva pysyy riittävänä ja eläkkeet pystytään maksamaan.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää pyritään nostamaan vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tämä hallituksen ja järjestöjen yhteinen tavoite on työeläkeuudistuksen keskeinen lähtökohta.

Koska tavoite ei näytä toteutuvan nykyisen eläkeiän 63–68 vallitessa, eläkeiän alarajaa nostetaan, jotta ihmiset jatkaisivat pidempään työelämässä.

Miten eläkeiän alaraja muuttuu vuoden 2030 jälkeen?

Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi tähdätään eläkeajan ja työssäoloajan välisen suhteen pitämiseen vähintään samana kuin se on vuonna 2025. Vuonna 2027 tehdään ensimmäisen kerran tarkastelu asiasta. Tämän jälkeen eläkeiän alaraja (65 vuotta) voi nousta vuodesta 2030 lähtien vuosittain enintään 2 kuukaudella kerrallaan.

Miten uudistus vaikuttaa julkisen sektorin eläkkeisiin?

Julkiset eläkejärjestelmät poikkeavat hieman yksityisistä eläkejärjestelmistä. Julkisissa eläkejärjestelmissä on mukana henkilökohtaisia ja ammatillisia eläkeikiä. Henkilökohtainen eläkeikä on yleensä 63–65 vuotta. Ammatillinen eläkeikä on yleisimmin alle 63 vuotta ja perustuu henkilön aiemmin tekemään valintaan.

Julkisen alan henkilökohtaisiin eläkeikiin ei ole tulossa muutoksia. Sen sijaan alempiin ammatillisiin eläkeikiin esitetään vaiheittaista korotusta niin, että vuonna 2018 ammatillisen eläkeikänsä täyttäville tulisi 3 kk korotus eläkeikään, vuonna 2019 eläkeikänsä täyttäville puolestaan 6 kk korotus jne. Näin edettäisiin kolmen kuukauden portaissa vuoteen 2025 saakka, jolloin korotusta olisi kaksi vuotta. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee reilua 8000 henkilöä.

Eläkeiän nosto ei koske vuonna 1954 tai aiemmin syntyneitä, eikä uudistus vaikuta vuosina 2015–2016 eläkkeelle siirtyviin. 

Sotilailla on oikeus eläkkeeseen pääsääntöisesti 55-vuotiaana. Koska ikä on huomattavasti alempi kuin yleinen eläkeikä, myös sotilaiden eläkeikää on tarkoitus nostaa samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin eläkeikiä. Sotilaiden eläkeikä nousisi enintään kahdella vuodella. Eläkeiän muutos koskisi noin 10 000 sotilasta.

Miten eläkettä karttuu jatkossa?

Vuodesta 2017 lähtien karttumaprosentti on 17 ikävuodesta lähtien 1,5 prosenttia vuosipalkasta.

Palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkettä kartuttavasta palkasta vuodesta 2017 lähtien.

Siirtymäaikana 2017–2025 saavat 53–62-vuotiaat korotettua karttumaa eli 1,7 %. Siirtymäkauden korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin.

Vuoteen 2017 saakka alle 53-vuotiaiden karttumisprosentti on edelleen 1,5 palkasta, 53–62-vuotiaille eläkettä karttuu 1,9 prosenttia ja 63–68-vuotiaille 4,5 prosenttia vuodessa. Eläkettä laskettaessa ansioista vähennetään ensin palkansaajan työeläkemaksu.

Nykyiset ja ennen vuotta 2005 vallinneet karttumat säilyvät mukana kunkin henkilön eläkekertymässä. Uudet karttumat koskevat siis vuonna 2017 ja sen jälkeen ansaittuja palkkoja.

Työeläke muodostuu kaikista työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Palkansaajalle eläke kertyy suoraan palkan mukaan, yrittäjälle YEL- ja maatalousyrittäjille MyEL-vakuutuksen työtulon mukaan.

Olen tehnyt työtä jo 18-vuotiaasta, mutta eläkkeeni karttunut vasta 23-vuotiaasta alkaen. Muuttuko tämä uudistuksessa?

Ei muutu. Eläkkeesi on karttunut edelleen vasta 23-vuotiaasta lähtien. Ikärajat eivät muutu takautuvasti.

Voiko jatkossa enää jäädä osa-aikaeläkkeelle tai muulle varhennetulle eläkkeelle?

Osa-aikaeläke poistuu vuonna 2017. Sen tilalle tulee osittainen vanhuuseläke (osittainen varhennettu vanhuuseläke).

Työntekijä voi siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Eläke on tällöin 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä tarkistettuna elinaikakertoimella.

Tätä eläkettä vähennetään vielä 0,4 prosentin kuukausittaisella (4,8% vuodessa) varhennusvähennyksellä, johon lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämiseen asti. Vähennys on pysyvä. Osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja eläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa.

Varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025.

Miten varhennusvähennys lasketaan?

Varhennusaika lasketaan omasta alimmasta eläkeiästä. Jos eläkeikä on 63 ja 61-vuotiaana aloittaa osittaisen vanhuuseläkkeen, varhennus lasketaan kahdelta vuodelta eli 24 kuukaudelta näin 24 x 0,4 % eli 9,6 %.

Se osa eläkkeestä, joka otetaan varhennettuna, pysyy varhennettuna loppuiän. Jos ottaa esimerkiksi puolet karttuneesta eläkkeestään ulos 61-vuotiaana, tämä 50 prosenttia varhennetaan 9,6 prosentilla. Loppuosa eläkkeestä eli se toinen puolikas myönnetään alimmassa eläkeiässä ilman mitään varhennuksia tai jos sen ottamista lykätään, niin lykkäyskorotuksella korotettuna.

Yksinkertainen esimerkki:

Oletetaan, että koko karttunut eläke 61-vuotiaana olisi 1000 euroa. Siitä 50 % on 500 e. Sitä vähennetään varhennusprosentilla 9,6 eli lopulta eläkettä maksetaan 452 euroa. Tämä eläke vielä kerrotaan elinaikakertoimella, jonka suuruus riippuu eläkkeen ottamisvuodesta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on näin ollen vielä elinaikakertoimen verran pienempi kuin tuo 452 euroa.

Jos lopun ottaa vanhuuseläkeiässä, niin lopullinen eläke on sitten kokonaisuudessaan 452 + 500 = 952 euroa, ennen elinaikakertoimilla tarkistamista. Lisäksi tulee mahdollisesta työskentelystä osittaisen eläkkeen ottamisen jälkeen ansaittu eläke.

Milloin voi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työkyvyttömyyseläkettä voi tarvittaessa hakea kuten ennenkin.

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada henkilö, joka ei sairauden tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan.

Mikä muu uudistuksessa ei muutu?
  • Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy (ikärajan nosto vuodella tosin mahdollinen).
  • Perhe-eläke säilyy.
  • Indeksisuoja säilyy.
  • Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyvät ennallaan (esim. perhevapaat, työttömyys, sairauspäiväraha, vuorotteluvapaa).
Mitä hyödyn, jos lykkään eläkkeelle siirtymistäni?

Saat suurempaa eläkettä. Jos et käytä eläkeoikeuttasi eli et ota eläkettä maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saat koko eläkekarttumaasi 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen kuukautta kohti eli 4,8 % vuodessa.

 

Mitä menetän, jos jään varhain eläkkeelle?

Eläkkeesi pienenee. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 61 ikävuotta täytettyään. Tällöin nostettavaa osittaista vanhuuseläkettä (25% tai 50 %) koskee varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä.

Myös elinaikakerroin pienentää karttunutta eläkettäsi.

Lue lisää ylempänä olevasta kohdasta: Voiko jatkossa enää jäädä osa-aikaeläkkeelle tai muulle varhennetulle eläkkeelle.

Mitä jos jään työttömäksi vähän ennen eläkeikää?

Työttömyysturvan lisäpäiviin eli ns. työttömyysputkeen ei tule muutoksia.

Keskusjärjestöt tosin arvioivat kevääseen 2019 mennessä työurasopimuksessa 2012 sovittujen toimien vaikutuksia. Jos sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetutulla tavalla, lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella eli 62 vuoteen.

Vaikuttaako työuran pituus eläkkeelle siirtymiseen?

Pitkän työuran eli vähintään 38 vuotta työtä tehneillä ja 63 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus työuraeläkkeeseen, jos työtä on tehty rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Tästä vaaditaan hakijan oma selvitys ja myös työterveyshuollon lausunto.

Eläkkeen taso on työkyvyttömyyseläke, mutta siihen ei lasketa tulevan ajan osuutta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakautta voidaan laskea työuraan mukaan enintään 3 vuotta.

Miten työeläkemaksu määräytyy jatkossa?

Työeläkemaksua maksavat edelleen sekä työnantaja että työntekijä. Yrittäjä maksaa itse yrittäjäeläkemaksunsa.

Työeläkemaksu on vuonna 2015 keskimäärin 24 %, josta palkansaajan osuus on joko 5,7 % (alle 53-vuotiaat) tai 7,2 % palkasta (53 vuotta täyttäneet) ja työnantaja maksaa loppuosan.

Vuoden 2016 perittävä TyEL-maksu on keskimäärin 24 prosenttia (palkansaajien osuus 5,7% tai 7,2 %), kun maksua oikaistaan  tilapäisesti 0,4 prosenttiyksikön maksunalennuksella.

Vuosina 2017-2019 TyEL-maksu on 24,4 prosenttia. EMU-puskuria on kuitenkin mahdollista käyttää maksun säätelyyn erikseen tehtävillä päätöksillä. Mahdolliset korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.

Vähennetäänkö työeläkemaksun osuus eläkkeen perusteena olevasta palkasta?

Neuvottelutuloksen mukaan vuodesta 2017 lähtien työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista.

Miten käy elinaikakertoimen?

Vuoden 2017 jälkeen käyttöön otetaan tavoite-eläkeikä. Työntekijä saa 5 vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion elinaikakertoimesta ja siitä, kuinka sen vaikutus muuttuu työskentelemällä tavoite-eläkeikään asti.

Arvio kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelyä tarvittaisiin, jotta elinaikakertoimen tekemä vähennys kuukausieläkkeeseen tulisi korvattua. Arviossa kerrotaan myös, kuinka paljon elinaikakerroin leikkaa eläkettä, jos henkilö jää eläkkeelle heti saavuttaessaan vanhuuseläkeiän alarajan.

Elinaikakerroin on mekanismi, joka sopeuttaa eläkkeitä yhä pitenevään elinajan odotteeseen. Se ikään kuin jakaa saman eläkemäärän pidemmälle elinajalle. 2020-luvun lopulla, kun vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta, elinaikakerrointa lievennetään ottamaan huomioon eläkeikärajojen muutokset.

Vaikuttaako uudistus kansaneläkkeisiin?

Nyt sovitut muutokset vaikuttavat vain työeläkkeisiin. Neuvotteluratkaisu koski siis
vain työeläkkeitä, mutta lain valmistelun yhteydessä arvioidaan, onko sillä
vaikutuksia myös kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen. Nyt maksussa oleviin kansaneläkkeisiin uudistus ei kuitenkaan vaikuta.

Mitä tarkoittaa tavoite-eläkeikä?

Vuodesta 2017 alkaen jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä tavoite-eläkeikään tarvitaan. Tavoite-eläkeiässä lykkäyskorotus on korvannut elinaikakertoimen eläkettä leikkaavan vaikutuksen.

Tavoite-eläkeikä on esimerkiksi vuonna 1955 syntyneelle noin vuosi, 1965 syntyneelle noin kaksi vuotta ja vuonna 1985 syntyneelle noin kolme vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Jokaiselle ikäluokalle on määritelty vanhuuseläkeiän alaraja, tavoite-eläkeikä ja elinaikakerroin. Vanhuuseläkeiän alarajalla voit jäädä eläkkeelle, jota vähentää elinaikakerroin. Jos jäät eläkkeelle tätä myöhemmässä tavoite-eläkeiässä, saat eläkettä sen suuruisena kuin sitä on sinulle karttunut ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä.

Eli tavoite-eläkeikä on ikä, josta alkaen eläke on ikään kuin täysimääräinen.

Voinko jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle työttömänä?

Voit jäädä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista eikä vähennä työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäiväraha määräytyy normaalisti edeltävän työskentelyn perusteella.